15. tammikuuta 2016

Papilta kysyttyä 35

Hyviä kirjoja rukouksesta? Rukouskirja suomeksi? Astrologia? Arkena jumalanpalvelukseen?

Hyviä kirjoja rukouksesta?


Ortodoksisia kirjoja rukouksesta löytyy runsaasti. Itse kukin löytää oman tarpeeseensa sopivan. Vinkit tässä ovat vain pieni otos.

Ortodoksinen rukouskirja on tietenkin tarpeellinen. Niitä on monenlaisia. Monessa rukouskirjassa on käytännön neuvoja rukouksesta. Rukoilemaan oppii rukoilemalla, kuuluu aiheellinen neuvo.

Itse suosittelisin ortodoksipiispa Antoni Bloomin (k. 2010) Rukouskoulu-kirjaa. Se on erinomainen johdanto rukoukseen. Se sopii myös hyvin nykyajan ihmiselle.
Itsekin vasta-alkajana otaksun, että tekin olette vasta-alkajia. Aloitamme siis yhdessä. En puhu niille, jotka tavoittelevat mystistä rukousta tai korkeimpia täydellisyyden asteita, sillä ne asiat opettavat itse itsensä...
©Lars Ahlbäck

Toinen hyvä kirja on Valamon luostarin johtajan Hariton Dunajevin (k. 1947) kokoama Jeesuksen rukous - otteita pyhien isien ja hengellisten opettajien teoksista -kirja (1983). Tämä kirja on kokoelma eri ajoilta olevien opettajien ohjeita rukouksesta. Kirja sopii jatkuvaan käyttöön.

Nimen voima -kirjanen (1981) ortodoksipiispa Kallistos Warelta (s. 1934) on ytimekäs. Siinä on monia aiheellisia huomioita. Aika lailla klassisen esityksen saa  Evagrios Pontoslaisen (k. 399) Rukouksesta-kirjoituksesta.

Ortodoksipiispa Ilarion Alfejevin (s. 1966) Uskon mysteeri - johdatus ortodoksiseen dogmaattiseen teologiaan -kirjan luku rukouksesta on erinomainen.

Muilla kielillä löytyy vaikka kuinka paljon. Toki myös suomeksi. Ehdotukset yllä ovat pieni otos tarjolla olevasta valikoimasta.


Rukouskirja suomeksi?

Ortodoksisia rukouskirjoja löytyy suomeksi useita. Jopa mobiiliversionakin.

Niissä on hieman eroavaisuuksia. Ei haitaksi asti, vaan ne palvelevat eri ihmisten eri tarpeita. Haittana niissä on eroavaisuudet kielessä. Eri rukouskirjoja yhdistää ortodoksinen hengellisyys. Ne ovat välineitä osana kokonaisvaltaista ortodoksista uskoa ja elämää.

Rukouskirjoja
©Lars Ahlbäck

On syytä muistuttaa, että myös omin sanoin rukoileminen on osa ortodoksista rukousta. Tietenkin rukouskirjan perinteiset rukoukset ovat ohjeelliset. Ihanne on sopiva tasapaino.

Omasta mielestäni Ortodoksisen veljestön julkaisema Rukouskirja on mieluisin, sekä kooltaan että sisällöltään. Täältä löytyy toisia rukouskirjoja. Hartauskirjaan mobiilimuodossa pääsee täältä.


Astrologia?

Ortodoksinen kirkko suhtautuu kielteisesti astrologiaan. Jo varhain ortodoksinen kirkko torjui selväsanaisesti astrologian.

Usko kohtasi maailman täynnä alistunutta uskoa kohtaloon. Aikaisemmin tätä oli haastanut sankaritarut, vaikkapa monelle tutut Ilias ja Odysseia. Nyt moni piti maailmaa tähtien vallassa. Moni jopa ajatteli kuoleman jälkeisen elämän olevan tähdissä.

Ortodoksinen kirkko korosti syystä valinnanvapautta ja vastuuta. Myös rukous oli kapinaa tätä orjuutta vastaan.  Ihminen ei ole kohtalon määräämä tai tähtien vietävänä. Ihmisen osa ei ole tyytyä kohtaloonsa. Tähdet tai kohtalo eivät määrää elämäämme.


Tähdet, kohtalo tai sattuma oli monelle tärkeä tapa jäsentää maailma. Ehkä ne yhä ovat. Ainakin horoskoopit ja tähtimerkit ovat myös nykyaikana enemmän tai vähemmän vakavasti osa monen arkea.

Esimerkiksi Horoskooppimerkki kertoo kaiken seksitaidoista -väitteeseen tulee suhtautua epäilevästi. Toki myös muihin väitteisiin, että tähdet kertovat oleellisia seikkoja ihmisestä ja hänen elämästään.

Pahimmillaan astrologia voi olla eksyttävää. Astrologia on myös usein osa rahastusta eri tavoin.

Ortodoksinen kirkko suhtautuu kielteisesti astrologiaan, kuten myös kaikenlaiseen magiaan ja ennustamiseen.

Parisen lainausta Basileios Suurelta (k. 379) voivat olla esimerkkinä asenteesta taivaankappaleisiin. Mainittakoon, että hän aikaisemmin kirjoituksessaan muun muassa torjuu "syntymäpäiväopin" vedoten sen järjettömyyteen ja juuri ihmisen vastuuseen omista valinnoista. Toki nykyaika tietää monia luonnontieteen asioita häntä paremmin, asenne on kuitenkin tästä huolimatta käypää.
Kaiken näkyvän kauneudesta tajuamme sen, mikä ylittää kaiken kauneuden... 
Jos siis olet joskus selkeänä yönä kiinnittänyt katseesi tähtien sanomattomaan loistoon, olet saanut jonkin käsityksen maailmankaikkeuden Luojasta ja kysynyt, kuka on kaunistanut taivaan näillä näin monenlaisilla kukkasilla. Onhan tähän näkyyn välttämättä liittynyt enemmänkin kuin vain sen herättämä ihastus.
Jumala on lahjoittanut meille sen ymmärryksen, että olemme saaneet oppia kaikkien vähäisimmästä luomakunnan olioista Luojan suuren viisauden. Antakoon hän meille myös sen armonsa oppia suurimmista ilmiöistä entistä paremmin tuntemaan hänen vielä suuremmat aatoksensa. Ovatpahan kyllä Luojaansa verrattuina aurinko ja kuu kuin ampiaisen ja muurahaisen veroisia. Me voimme asettaa nämä silmiemme eteen ja hahmotella kaikkivaltiaan suuruutta. Me voimme hyvinkin käyttää näitä eräänlaisina hämärinä näytteinä, jotka johdattavat meitä samaan tapaan kuin vähäisimmät eläimet ja kasvit.


Arkena jumalanpalvelukseen?

Sunnuntai on kristittyjen oma päivä. Se on pyhäpäivä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maanantai, tiistai, keskiviikko ja muut arkipäivät olisivat vailla virkaa.

Arkipäivien jumalanpalvelukset ovat hyvin tärkeitä. On hyvä, että kasvavassa määrin seurakunnissa myös arkipäivinä on jumalanpalveluksia. Luostareissa ne ovat ihan arkea.

Ortodoksisessa kirkossa ei ole vuodenpäivää, jolloin ei voisi olla jumalanpalveluksia. Myös vuorokauden eri ajoille on omat jumalanpalveluksensa. Näitä jumalanpalveluksia ei tarvitse keksiä - ne ovat kaikki jo olemassa.

©myshkovsky.livejournal.com

Hyvä alku on se, että keskiviikkona - keskellä viikkoa - on jumalanpalvelus. Vanhan perinteen mukaan viikko alkaa sunnuntaina. Tällöin keskiviikko on juuri keskellä viikkoa. Tätä käytäntöä ortodoksinen kirkko noudattaa.

Arkipäivien jumalanpalveluksia voi verrata kaurapuuroon. Sama koskee ilta- ja aamurukouksia. Ne ovat rukouselämän perusravintoa, voisi sanoa kaurapuuroa. Sunnuntain uskon pidot (kuten edesmennyt ortodoksipiispa osuvasti nimesi yhden liturgiaa käsittelevän kirjansa) - ehtoollisjumalanpalvelus - on sen sijaan juhlaruokaa. Ehkäpä sitä voisi verrata kermakakkuun.

Molempia tarvitaan, sekä "kaurapuuroa" että "kermakakkua".


Papilta kysyttyä -sivulla kootusti kaikki Papilta kysyttyä -kirjoitukset. Sivulla löytyy ohjeet kysymysten lähettämistä varten. Toivottavasti etsimäsi kysymys ja vastaus löytyy.