15. joulukuuta 2015

Erakkomajoista kuntosaleille

Jooga on jo ilmiö. Sitä on kaikkialla. Se on jo osa arkea monen elämässä, vauvasta vaariin. Voisi sanoa sen valloittaneen maailman.

Jooga on yleismaailmallinen hyvinvoinnin ja henkisen kehityksen menetelmä muinaisesta Intiasta. Se sopii kaikille ihmisille maailmankatsomukseen ja sukupuoleen katsomatta.

Tämä on monen käsitys joogasta. Heille riittää tämä mielikuva ja joogan tuottava hyvä olo. Tätä käsitystä voidaan kutsua joogamyytiksi. Jooga on kuitenkin paljon monimutkaisempi ilmiö.

Tutkija Matti Rautaniemen (s. 1981) Erakkomajoista kuntosaleille - miten jooga valloitti maailman -kirja (2015) esittelee joogan taustoja. Joogaan ovat vaikuttaneet lukuisat uskonnolliset, mutta myös yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset seikat.

Rautaniemi
©Netta Kervinen

Käytännössä kaikki nykyisin harjoitetut joogat ovat syntyjään parin sadan vuoden takaa. Juuret ovat toki muinaisuudessa. Viitteitä joogasta esiintyy lähes neljän tuhannen vuoden takaa.

Joogalla on erityisesti hindulaiset juuret. Jo itse sana jooga on Intian muinaisesta pyhästä kielestä sanskritista. Moni on myös kuullut esimerkiksi mantrasta, karmasta tai vaikkapa chakrasta.

Alkujaan joogan pyrkimys oli aistien ja mielen hallinta. Päämääränä oli irti pääseminen jälleensyntymisen kiertokulusta. Harjoituksina oli esimerkiksi itsekuri, pidättyväisyys, keskittyminen, puhdistautuminen, paastoaminen ja valvominen.

Jooga ja Intian uskonnollisuus on hyvin rikas. Kerrostumia on lukuisia. Pääuomia ja sivupolkuja. On jopa ollut aseistautuneiden sotajoogien armeijoja.

Blavatsky
©Wikipedia

Modernin joogan synty liittyy 1800-luvun Intiaan siirtomaana ja sen kansallismielisten pyrkimyksiin joogalla ja muulla kansallistunnetta kohottavalla koota maa. Tällöin luotiin perusta nykyjoogalle.

Jooga syntyi siis ikään kuin uudelleen 1800-luvulla. Se nousi unholasta. Ajan ajatus oli se, että keho on kansan - tai jopa rodun - terveyden mittari. Tämä oli muun muassa sosiaalidarwinismin ja kansallisaatteen nousun syytä.

Tämän yhteydessä uudelleen tulkittiin asentoihin ja liikkeisiin keskittyvää joogaa. Aikaisemmin se oli ollut hyvinkin toisenlaista - pyrkimys jopa tuskallisesti ottaa valtaansa keho. Nyt kyse oli yrityksesta luoda intialainen liikuntamuoto. Tavoitteena oli muun muassa olla länsimaisia vaihtoehtoja etevämpi liikunnallinen harjoitus.

Liikunnallisen joogan kehitys jatkoi koko ajan muuttumistaan. Oma lukunsa on viime aikoina länsimaissa muovautunut kaupallinen ja jopa itsekeskeisen itsensä kehittämiseen keskittyvä joogailu.

Aikoinaan hieman keinotekoisesti joogaa kehitettiin liikunnallisemmaksi ja jopa akrobaattisempaan suuntaan. Ihmisten kiinnostus piti saada, tavalla tai toisella. Vaikkapa monelle tutut aurinkotervehdykset ovatkin sitten vasta 1940-lukua tuotos.

Joogamainos
©Upper Limits

Joogan kehityksessä tietyllä mystiikalla on oma paikkansa. Erityisesti länsimaisella vaihtehtouskonnollisuudella. Itämainen hengellisyys on yksi sen perusosista.

Jooga sopi hyvin ei-opilliseen yksilölliseen hengellisyyteen. Salatieteet - jossain tieteen ja mystiikan rajamailla - olivat myös kovassa nousussa viime vuosisatoina.

Suurin yksittäinen vaikuttaja modernin joogan historiassa on Helena Petrovna Blavatskyn (k. 1891) perustamalla Teosofisella Seuralla. Se loi perustan länsimaiselle joogan harjoittamiselle. Blavatsky kutsui joogaa "käytännölliseksi okkultismiksi". Teosofian suosio noin sata vuotta sitten kulttuuriväen piirissä teki joogasta laajasti tunnetun. Sanat karma, ja meditaatio ja monet muut muuttuivat monelle tutuiksi.

1900-luvun puolivälissä oma uomansa on psykedeelinen liikehdintä. Tavalla tai toisella piti päästä arjen toiselle puolelle. Huumeet, vaikkapa LSD ja meskaliini, olivat yksi tie. Yhden mahdollisuuden tarjosi juuri jooga, joko ilman tai huumeiden kera. 1960-luvulla oli yli neljä miljoonaa LSD:n käyttäjää. Jooga oli monelle yksi tekniikka tajunnan syvyyksiin.

Idän lumo tavoitti kasvavan tiedonvälityksen myötä miljoonia. Kirjailijat, rokkarit ja muut tähdet takasivat näkyvyyttä uudelle henkisyydelle.

Oma lukunsa oli gurut. Osa heistä eivät olleet kovin yleviä. Esiintyi lahkolaisuutta ja kulttien aivopesua. Osittain nykyajan New Age -liikkeen korostama yksilöllinen henkisyys on osittain vastaveto juuri tälle guru-palvonnalle.

Jooga muuttui vähitellen osaksi sitä kirjoa hengellisiä tuotteita, joita ovat oma-apu oppaat, kaikenlaiset terapiat, monet luontaishoidot ja vaikkapa käsite mindfulness.

Hengellisyys on nyt myös kulutushyödyke ja osa kuluttamisen kulttuuria.

Luostari Athosvuorella
©Неофит

Ortodoksinen kirkko suhtautuu varauksellisesti joogaan, erityisesti hengellisenä harjoituksena.

Yksi syy on varmaankin sen tausta. Joogan juuret ovat ei-kristilliset. Toki hyvin liikunnallinen jooga on vain etäisesti kiinni joogan syvissä juurissa. Pohjimmiltaan on kuitenkin kyse harjoituksista, jotka ovat vieraita ortodoksiselle kirkolle.

Joogan juuret muinaisuudessa ovat vankan uskonnolliset. Tämä on hyvä tehdä selväksi. Uskonnollisuutta, hengellisyyttä tai ainakin jonkinlaista henkistä kurottautumista "ylös" (tai vaikkapa alas, sisälle tai syvälle) esiintyy yhä runsaasti, olkoon jokin jooga aika lailla vain kehonhuoltoon keskittyvää.

Voi verrata joogaa pyhiinvaellukseen (kuten Rautaniemi tekee oivallisesti). Vaellus on hyvin kehollinen, muttei vain kehollinen. Kyse ei ole vain patikoinnista, vaan sen erottaa siitä juuri merkitys. Lähtö, matka ja päämäärä antaa merkityksen.

Jo nimen joogan liittäminen johonkin harjoituksen, vaikkapa kehonhuoltoon, liittää tämän kehollisen harjoitukset osaksi tiettyä merkitystä ja yhteyttä.

Moni ilmiö tai vaikkapa aate haluaa viedä suuren osan ihmisen sydämestä. Ortodoksinen kirkko on syystäkin varuillaan. Kyse voi olla kulutuksesta, politiikasta tai vaikkapa juuri joogasta. Vietävinä on vapaasti ilmaistuna aikaa, rahaa, kiinnostusta ja vaikkapa arkea. Elämää kaikkinensa.

Vanha viisaus on, että jos yrittää istua kahdelle jakkaralle, päätyy lattialle. Voisi ehkä sanoa ortodoksisen kirkon olevan hieman mustasukkainen. Ilmaisu on muuten raamatullinen.

Minä olen tie, totuus ja elämä, kertoi Kristus. Hänelle kuuluu ihmisen elämä kaikkinensa.