14. maaliskuuta 2015

Galileo tyrmässä ja muita myyttejä

Suurin myytti tieteen ja uskonnon välisessä historiassa on väite, jonka mukaan niiden välillä on käynnissä jatkuva taistelu. Tämän myytin nimissä kamppailua nähdään kaikkialla, syystä tai syyttä.

Valhe voi mennä Bagdadista Konstantinopoliin sillä aikaa, kun totuus etsii sandaalejaan, kertoo arabialainen sananlasku. Liian usein näin tapahtuukin - See more at: http://sanapapilta.blogspot.fi/2013/08/ateismin-harhat.html#sthash.sad0QEow.dpuf
Valhe voi mennä Bagdadista Konstantinopoliin sillä aikaa, kun totuus etsii sandaalejaan, kertoo arabialainen sananlasku. Liian usein näin tapahtuukin - See more at: http://sanapapilta.blogspot.fi/2013/08/ateismin-harhat.html#sthash.sad0QEow.dpuf
Valhe voi mennä Bagdadista Konstantinopoliin sillä aikaa, kun totuus etsii sandaalejaan, kertoo arabialainen sananlasku. Liian usein näin tapahtuukin - See more at: http://sanapapilta.blogspot.fi/2013/08/ateismin-harhat.html#sthash.sad0QEow.dpuf
Valhe voi mennä Bagdadista Konstantinopoliin sillä aikaa, kun totuus etsii sandaalejaan, kertoo arabialainen sananlasku. Liian usein näin tapahtuukin.

Erilaisia taruja - myyttejä, voisi ehkä sanoa - levitellään kernaasti. Usein näiden todellisuuspohja on kyseenalainen.

Antiikin luonnontieteen rappio johtui kristinuskon leviämisestä, Kristinusko synnytti modernin luonnontieteen, Keskiajan kristityt opettivat maan olevan litteä, Einstein uskoi persoonalliseen Jumalaan, Galileio vangittiin ja häntä kidutettiin siksi että hän kannatti Kopernikuksen oppeja, Keskiajan kirkko tukahdutti luonnontieteen kehityksen, ja vaikkapa Kirkko tuomitsi raamatullisin perustein anestesian käytön synnytyksissä...

©Lars Ahlbäck

Taruja riittä. Galileo tyrmässsä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta -kirja (2015) kokoaa Ronald L. Numbersin (s. 1942) toimittamana parisenkymmentä alansa asiantuntijaa kertomaan sävyllisemmin ja totuudenmukaisesti asianlaidat.

Kyse ei ole selittelystä, vaan esimerkiksi Oxfordin, Harvardin, Chicagon ja vaikkapa Göttingenin yliopistojen ammattilaisten - eräänlaisten myytinmurtajien - selostuksista tietyistä tapahtumista ja ilmiöistä.

Erityisen paljon mehukkaita kertomuksia liitetään keskiaikaan. Jo käsite pimeä keskiaika on oma lukunsa. On totta, että erityisesti lännessa kokonainen yhteiskunta romahti. Alkoi jälkikäteen keskiajaksi nimetty aikakausi. Toinen suosikki myyttien alalla on murros kohti valistusta.

Todellisuus on kuitenkin ihmeellisempi ja nimenomaan sävyllisempi. Tästä kertoo napakasti Galileo tyrmässsä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta -kirja.
Tämän teoksen kirjoittajilla ei ole salattuja tieteellisiä tai teologisia tavoitteita. Kaksitoista kahdestakymmennestäviidestä, eli lähes puolet kirjoittajista, kertoo olevansa agnostikkoja tai ateisteja - he ovat siis uskonnon näkökulmasta epäuskoisia. Loppujen kolmentoista joukossa on viisi valtavirran protestanttia, kaksi evankelikaalista protestanttia, yksi roomalaiskatolilainen, yksi juutalainen, yksi muslimi, yksi buddhalainen - ja kaksi joiden usko ei asetu totuttuihin kategorioihin (mukaan lukien yksi vakaumuksellinen spinozalainen).
©Numbers Jeff Miller/University of Wisconsin System

Eivätkö merimiehet pelänneet putoavansa maailman reunalta? Kristoffer Kolumbuksen (k. 1506) tutkimusmatkaan liitetään kaikenlaista villiä. Kerrotaan, että hän todisti litteään maahan uskoville maan olevan pyöreä.

Itse asiassa merimiehet, Kolumbuksen omien päiväkirjojen perustella, pelkäsivät kahta asiaa. He pelkäsivät, että matkasta oli tulossa liian pitkä ja kovaa tuulta länttä kohti. Matkasta kotiin itään oli tulossa mahdottoman pitkä.

Kristityt opettivat maailman olevan litteä, saattaa joku väittää. Eivät opettaneet. Jo antiikin aikana arveltiin maan olevan pallomainen. On löytynyt vain yksi keskiaikainen kirjoittaja, joka kiisti maa-pallon. Tämä poikkeus osoittaa säännön, voisi sanoa, ja kertoo "varhaiskeskiajan ilmapiirin sallineen keskustelun tästä aiheesta".

Kansankielinen Sir John Mandevillen ihmeelliset matkat -kirja (1300-luku) esittää samaa ajatusta kuin vaikkapa Dante (k. 1321) ja oppineiden teokset. Kiistan aiheena näillä ja monilla oli enemmänkin maapallon koko, ei niinkään litteä vastaan pallo.
Väitän varmasti, että ihminen voi kiertää maapallon ja palata kotimaahansa... Ja aina hän tulee löytämään ihmisiä, maita ja saaria, aivan kuin tässä maassa.
©Неофит

Nykytieteen suurnimi, ja heistä ehkä tunnetuin, oli Albert Einstein (k. 1955). Moni haluaisi saada hänestä tukijan. Moni pitääkin häntä omanaan, ateisteista uskoviin.

Väitteitä, lainauksia ja kertomuksia hänestä leviää lukuisia. Yksi on tarina, missä nuori opiskelija osoittaa ateisti-professorin väitteet vääriksi. Suomeksi siihen voi tutustua muun muassa täällä. Syystäkin kertomus on varustettu jälkihuomiolla.

Juutalaisella Einsteinilla oli erikoinen suhde uskontoon. Suhteessa omaan perinteeseensä hänet voi varmaan nähdä jonkinlaisena ei-juutalaisena juutalaisena. Se on varma, ettei hän uskonut persoonalliseen Jumalaan. Hänen mielestään oli kyse oli harvakuvitelmasta. Alkukantainen ihminen pelkäsi ja loi "illusorisia olentoja" lohduksi.

Ihanteena Einsteinilla oli "kosminen uskonnollinen tunne". Maailmankaikkeus koetaan korkeimmalla tasolla "yhtenä merkityksellisenä kokonaisuutena".

Einstein käytti toisinaan sanaa jumala. Se oli usein tehokeino. "Jumala ei pelaa noppaa", on kuuluisa tokaisu. Kyse oli viittauksesta järjestykseen maailmankaikkeudessa. Sana oli merkkinä tästä. Kyse ei ole Jumalaan viittaamisesta.

Jumala ja myös uskonto sanoina olivat vain parhaat saatavilla olevat käsitteet "luottamukselle todellisuuden rationaalisuuteen". Luonnontiede oli paras väylä kokea tämä.
Se mitä olette lukeneet uskonnollisesta vakaumuksestani, on tietenkin valhe, jota järjestelmällisesti toistetaan. En usko persoonalliseen Jumalaan, enkä ole koskaan väittänyt muuta, vaan ilmaissut kantani selvästi. Jos minussa on jotain, mitä voidaan kutsua uskonnollisuudeksi, niin sellaista on maailman rakennetta kohtaan tuntemani rajaton ihailu niissä rajoissa kuin luonnontiede voi sen meille paljastaa.
Einstein

Erään kerran ateisti saapui tapamaan teologian opiskelijoita. Vierailija luennoi tieteellisestä maailmankuvasta ja tieteen tekemisestä. Moni kuulijoista ihmetteli. Tuttua heille ja monella heistä oli jopa luonnontieteellinen koulutus.

Monesti ajatellaan, että tiede ja erityisesti luonnontiede on syynä maallistumiseen. Toisinaan oletetaan, että ateismi on ikään kuin oletus.

Väillä se menee jopa vähän hassuksi. Tiede selittää kaiken tiedettävän, sillä mitä tiede ei voi selittää ei ole olemassa. Tämä tiedetään siksi, että vain tieteen selittämä voidaan tietää. Syy tähän on se, että tiede selittää kaiken.

Itse asiaan. Kyse on myytistä, jos tiede nähdään pääsyynä maallistumiseen. Kaiken lisäksi maallistumisen tosiasia on erilainen, riippuen alueesta tai kulttuurista. Toisinaan kuitenkin nykyään väitetään maailman olevan jälkimaallistunut.

Tieteen ja maallistumisen suhde ei ole yksinkertainen. Toki olisi mukavaa  jos elämä olisi yksinkertaista. Tieteellä toki joskus perustellaan epäuskoa, muttei se useinkaan ole syynä epäuskoon. Yhteiskunnalliset murrokset ovat monimutkaisia ja -tasoisia muutoksia.
Modernina aikana sekularismin suosio liittyy ennemmin muutoksiin yhteiskunnassa, politiikassa ja taloudessa sen sijaan, että sillä olisi suoraa yhteyttä luonnontieteeseen. Historioitsijoiden mukaan helpottunut yhteiskunnallinen ja maantieteellinen siirtyminen on hajottanut yhteisöjä, joita yhteiset uskonnolliset arvot ennen sitoivat yhteen... Moni ajanviete kilpailee huomiosta sen kanssa. Koulutus ja media pitävät yllä sekulaareja arvoja. Jossain maissa uskonnollisen yhteenkuuluvuuden on korvannut kansallinen yhteenkuuluvuuus tai poliittisten puolueiden ideologiat. Eri kulttuureissa nämä muutokset ovat tapahtuneet eri nopeudella ja voimakkuudella, minkä vuoksi 'tieteen edistyneisyys ei ole johdonmukaisessa suhteessa siihen, miten uskonnon vaikutusvalta, uskonnollinen elämänkatsomus ja uskonnonharjoitus ovat vähentyneet'.

Kirjaan voi tutustua täällä. Harvardin yliopiston painon sivulla voi tutustua alkukieliseen laitokseen. Blogikirjoituksessa esintyneeseen Einstein-tarun murtamiseen voi tutustua täällä.