1. elokuuta 2014

Papilta kysyttyä 30

Rasismi? Pornografia?

Rasismi?

Rasismi on synti. Tämä sietää toistaa.

Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, rikkoi apostoli Paavali aikanaan rajoja. Eräs etiopialainen taisi myös olla ensimmäisten kristittyjen joukossa.

Myös rasismin "kirkollinen" muoto fyletismi on tuomittu harhaopiksi. Jälkimmäisessä on siis kyse kirkollisen elämän määrääväksi tekijäksi vaikkapa kansallisuuden, kielen tai peräti rodun tekemistä.

©Pravoslavie.ru

Kaikkien ihmisten arvokkuus on kiistaton. He ovat kaikki samanarvoisia Jumalan edessä. Toki on tahoja, jotka eivät usko Jumalaan tai oikeastaan mihinkään pysyvään. Etiikka on ikään kuin makukysymys. Heille ihmisen arvokkuuden kiistattomuus on muinaisuutta. Arvo määrittyy tietoisuuden, älyn, iän, aseman tai jonkun muun määreen mukaan. Ehkäpä vain synnyinmaan mukaan.

Ortodoksinen kirkko opettaa jokaisen ihmisen arvokkuutta. Poikkeuksetta. Arvo on Jumalasta, eikä ole ihmisen pois otettavissa. Ihminen myös kantaa vastuuta Jumalan edessä tekemisistään tai tekemättä jättämisistään - jopa yhden vähäisimmän kohdalla.

Laajemmin nähtynä kirkko on niitä harvoja paikkoja, jotka kokoavat erilaisia ihmisiä säännöllisesti. Vaikka yhteiskunnassa monesti työ, harrastukset tai muut tekijät rajaavat piirit tietyntyyppisiksi niin kirkossa vieri viereen tulevat hyvinkin erilaiset ihmiset.

©Lars Ahlbäck

Onkin hyvä jumalanpalveluksissa viikottain kohdata hyvinkin monenlaista erilaisuutta ja toiseutta. Luulisin, että tällä olisi paljonkin annettavaa yhteiskunnallisten kysymysten ja tilanteiden äärellä. Ei ehkä niinkään vastauksena kaikkiin yksityiskohtiin, vaan "ilmapiirinä".

Kirkossa tulisi pyrkiä kristilliseen rakkauteen ja huolenpitoon. Aina ajankohtaisesti eräässä lyhyessä siveysopissa muistutetaan heti alkuun.
Muista aina, että Jumala näkee jokaisen ihmiset teot, ja Hän myös tietää kaikki hänen ajatuksensa ja aikomuksensa...

Pornografia?

Pornografia on irvikuvana rakkaudesta, välittämisestä ja kyllä, myös seksistä. Se on hyvin kaukana ihanteesta.

Se on syntiä. Kannattaa miettiä vaikkapa sanoja uskollisuus, vilpittömyys, viattomuus, siveys, välittäminen, rakkaus, hellyys ja kunnioitus.

Pornografia on ihmisten välineellistämistä - itsensä ja muiden. Se on myös sydämen puhtauden saastuttamista. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat aikuisviihdeteollisuuden viemiä. Se on miljarditeollisuus jo. Uhreja on yhä enemmän. Ei se sen kauniimmaksi muutu vaikka aikuisviihdettä pidetäään suunnilleen yhtä salonkikelpoisena kuin aikuiskasvatusta.

Ei tämä tosiasia miksikään muutu, vaikka yksi tai toinen alan ihminen kertoo leppoisasti elämäntarinansa. Enemmänkin tämä kertoo ihmisistä, jotka haluavat uskoa tätä. Asiaa voi verrata ihmiseen, joka kaupan hyllyllä haluaa uskoa Mustikki-lehmän loikkivan niityllä ja kanojen tepastelevan maatilan pihapiirissä. Ehkäpä vähän hölmö vertaus, mutta toivottavasti antaa ajateltavaa.

Natsi-rikollinen Adolf Eichmann (k. 1962) puolusti osuuttaan miljoonien ihmisten joukkoteloituksessa muun mualla vetoamalla vastuuttomuuteensa. Hänhän vain järjesteli kuljetuksia ja niiden aikatauluja, ahkeran korkeimman virkamiehen tarkkuudella. Ei hänellä ole vastuuta, hän yritti kertoa. Pikkuruinen osa koneistoa. Banaali pahuus, voisipa ehkä lainaten tosiaan sanoa.

Eichmann
©AP

Moni puolustautuu juuri selittelyllä. Eihän "tuotteiden" kuluttamisessa ole mitään vikaa. Turha hävetä, kaikkihan sitä tekee. Se on ihan normaalia. "Milloin me näimme sinut", moni kysyy.

Natsikortti, saattaa jokunen hymähtää. Toivottavasti jokunen myös pohtii osuuttaan "kuluttajana". Asia ei koske vain pornografiaa, vaan myös kaikenlaista muutakin kuluttamista. Kulutan, siis olen olemassa. Jos joku siitä jossain kärsii kontillaan tai maapallo natisee, ei se minua silleen koske. Kuluttamassa... "Minähän vain olen..."

Riippuvuuksien kanssa kamppailevat saavat apua rukouksesta ja paastosta. Synnintunnustus katumuksen sakramentissa on myös välttämätön. Apuna ovat myös nykyään nykylääketieteen tarjoamat välineet riippuvuuksista eroon pääsemisessä.

©Lars Ahlbäck

Ehkä on syytä huomauttaa, ettei tässä ole kyse oman kehoonsa tutustumisen torjumisesta. Ei myöskään jonkinlaisen sairaalloisen kammon levittämisestä. Seksuaalikasvatusta ja siitä tietoa antavia tahoja on monia. Se on kuitenkin aina asetettava osaksi osa laajempaa yhteyttä, joka tukee ihmistä. Tavoitteenaan keskinäiseen kunnioitukseen perustuva suhde.

Puhtauden saastuttaminen pornografialla saattaa kuulostaa muinaiselta. Kyse on siitä, että porno on vääristämässä ihmisen käsitystä todellisuudesta, erityisesti muista ihmisistä. Se ikään kuin "värjää" todellisuuden ja luo näennäismaailman. Moni kylläkin vannoo olevansa "oma itsensä".

Pornografia saastuttaa ja sameutta kirkkaan läpikuultavan "sydämen puhtauden", jonka avulla itsensä, muut ja maailma kohdataan aidosti ja vilpittömästi - arvokkaana ja ainutlaatuisena omana itsenään.


Papilta kysyttyä -sivulla kootusti kaikki Papilta kysyttyä -kirjoitukset. Sivulla löytyy ohjeet kysymysten lähettämistä varten. Toivottavasti etsimäsi kysymys ja vastaus löytyy.