20. toukokuuta 2014

Valveilla - uskon perusteltu puolustaminen

Monelle se voi olla pieni yllätys, että yhä esitetään jumalatodistuksia. Tai ainakin yhä väitellään niistä, puolesta sekä vastaan. Eikä nyt ole vain kyse joukosta pähkähulluja professoreja.

Jumalatodistuksilla on pitkä historia. Muinaisuudesta ihan nykyaikaan asti. Monelle ehkä tulee sanasta jumalatodistus keskiaika mieleen. Ehkäpä oppineita munkkeja. Jumalatodistukset ovat kuitenkin myös nykypäivää.

Filosofi Bertrand Russell (k. 1970) toki julisti Länsimaisen filosofian historia -kirjassaan (1948) yhdestä jumalatodistuksesta: "Ajattelen voitavan sanoa täysin varmasti ... tämän todistuksen pätemättömäksi." Täysin varmaa on kuitenkin nyt se, että Russell on mullan alla ja hänen pätemättömäksi julistamansa jumalatodistus voi potrasti.

Yhdysvaltalainen uskonnonfilosofi William Lane Craig (s. 1949) esittelee Valveilla - uskon perusteltu puolustaminen -kirjassaan (2012) perusteluita Jumalan olemassaolon tueksi. Valveilla-kirjan keskeisenä aiheena on Craigin kalaam-jumalatodistus.

Craig
©Seurakuntalainen.fi
©Jenniina Nummela

Kirja on yhdenlainen johdanto aiheeseen ja yleisesitys uskon puolustamisesta - apologetiikasta. Kirjassa esitellään apologetiikkaa, esimerkiksi pohdintaa etiikasta ja maailmankaikkeudesta hienosäädettynä elämää varten.

Kirjan tyyli on Craigin mukaan yksinkertainen, olematta yksinkertaistava. Kirja pyrkiikin olemaan eväänä omaan pohdiskeluun ja apuna uskon puolustuksessa. Apuna on jopa oppikirjoista tutut piirrokset ja kaaviot - ja jopa eränlaiset väittelyn argumenttikaaviot.

Ajattelin esitellä lyhyesti Craigin kalaam-jumalatodistuksen. Lyhyt esittely ei tee täyttä oikeutta tälle jumalatodistukselle, muttei ehkä myöskään Youtube-video.
Pikkupoikana en ihmetellyt ainoastaan sitä, miksi kosmos on olemassa; ihmettelin myös sitä, miten se on saanut alkunsa. Muistan, miten makasin vuoteellani iltaisin ja yritin miettiä maailmankaikkeutta, jolla ei ole alkua. Jokaista tapahtumaa edeltäisi jokin toinen tapahtuma, ja ne ulottuisivat kauas menneisyyteen ilman päättymispistettä - tai tarkemmin sanottuna ilman alkupistettä! Ääretön menneisyys, jolla ei ole alkua. Tämä mahdollisuus sai pääni pyörälle. Minusta se tuntui mahdottomalta käsittää. Jossain vaiheessa on täytynyt olla alku, ajattelin, josta kaikki on lähtenyt liikkeelle...
Eräät ovat ajatelleet järkevintä olevan pitäytyä käsityksessä, että maailmankaikkeus tuli "ei-mistään, ei-minkään kautta ja ei-mitään varten". Kukaan ei oikein osaa vastata, miksi olemattomuus - ei-mitään - on niin puolueellinen.
"Miksei polkupyöriä tai Beethoven tai inkivääriolutta vain ilmesty tyhjästä? Miksi vain maailmankaikkeudet voivat saada alkunsa tyhjästä?"
Toisaalta väitetään jotain tulevan tyhjiöstä. Tyhjä tila ja aika ovat kuitenkin jo jotain, eikä ei-mitään. "Maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä tunneloitumalla...", saatetaan kertoa. "Fifty Shades of Nothing", tokaisi humoristisesti eräs filosofi tämäntyyppisistä ratkaisuista.

Russell
©The Guardian

Maailmankaikkeus on saanut alkunsa, väittää Craig. Koko kalaam-jumalatodistus nojaa väitteeseen, että maailmankaikkeudella on alku. Kalaam-jumalatodistuksen kannattaja on "tukevasti tieteen valtavirrassa katsoessaan, että maailmankaikkeudella on alku", arvioi ainakin Craig.

Kalaam-jumalatodistus kiteytyy ytimekkäästi seuraavasti.
  • Kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy.
  • Maailmankaikkeus on saanut alkunsa.
  • Siksi maailmankaikkeudella on alkusyy.
Toinen väite on kaikkein kiistellyin. Craig syystäkin keskittyy sen puolustamiseen. Hän hyödyntää sekä filosofisia puolusteluita että luonnontieteellisiä teorioita. Esimerkki jälkimmäisestä on esimerkiksi Big Bang -alkuräjähdys ja laajeneva maailmankaikkeus. Mukana ovat myös termodynamiikan löydökset.

Alkuräjähdys-mallin saama vastaanotto oli aluksi viileähkö. Nykyään teoria on pitkälti perusmalli. "Eräässä mielessä 1900-luvun kosmologian historia voidaan nähdä sarjana epäonnistuneita yrityksiä välttää absoluuttista alkua", Craig kiteyttää.

Filosofisempaa lajia on vaikkapa äärettömyyden pohtiminen. Itse kukin voi yrittää laskea äärettömyyteen - 1, 2, 3 ja niin edelleen äärettömyyteen. Aina on ääretön määrä lukuja jäljellä. "Mutta jos ei voida laskea äärettömyyteen, miten voitaisin laskea äärettömyydestä?"

Vastaväitteenä joku saattaa esittää, että aluttomassakin maailmankaikkeudessa jokainen menneisyyden tapahtuma on vain äärellisen välimatkan päässä nykyhetkestä. -11 tai -1 000 000 ovat äärellisen välimatkan päässä nollasta, sillä mistä tahansa negatiivisesta luvusta voidaan laskea nollaan.

Vastaväite ontuu. "Esimerkki norsun jokainen osa voi olla kevyt, mutta se ei tarkoita, että koko norsu olisi kevyt!" Koko norsuhan nyt on mielenkiinnon kohteena - siis maailmankaikkeus, ei esimerkiksi aika joka tarvitaan kun kävellään kotoa kioskille.

©Wikipedia

Maailmankaikkeus on saanut alkunsa ja Craigille kaiken alku on juuri Jumalasta. Hän on päätepiste tai siis alkupiste. Aiheuttajan - Jumalan - on oltava "ylivertainen ja maailmankaikkeuden tuolla puolen ... vailla aiheuttajaa ... olento, jolla on vapaa tahto", Craig perinteisiä luonnehdintoja käyttäen muistuttaa.

Moni ehkä kokee ongelmaksi kun Craig samaistaa alkusyyn ja kristinuskon Jumalaan. Onhan siinä aikamoinen hyppy ja myös tiettyä teologista ongelmallisuutta. Toki yhden ateistin väite, että alkusyynä on maailmankaikkeuden oma "suuri omatoiminen temppu" vasta vaati aikamoista sulattelua. Maailmankaikkeuden syy on tässä se itse, sen luodessa "temppuna" itse itsensä.

Kalaam-jumalatodistus ei ole kaikkien mieleen. Itse asiassa jo Tuomas Akvinolainen (k. 1274) hylkäsi kalaam-jumalatodistuksen. Hän ei kokenut voivansa todistaa, että maailmankaikkeudella on alku. Tuomaan usean jumalatodistuksen kannalta maailmankaikkeuden alku tai aluttomuus on epäoleellinen. Olkoon se iältään vaikkapa noin 7000 vuotta, noin 14 000 000 000 vuotta tai iankaikkisesta iankaikkiseen.

Craig kertoo huomanneensa uskon puolustelunsa saavan eniten vastakaikua insinööreissä, lääkäreissä ja lakimiehissä. Ihmiset ovat erilaisia.

©Lars Ahlbäck

Valveilla-kirja on yhdenlaista uskon puolustelua. Muun tyylistäkin löytyy. Parhaimmillaan eri lajit täydentävät toisiaan.

Kirjallisuutta löytyy, puolesta tai vastaan. Voi vaikkapa lukea jo mainitun Russellin Miksi vapaa-ajattelija ei voi olla kristitty -kirjan (1957) tai ajankohtaisen Valveilla-kirjan. Valikoima on runsas - puolesta ja vastaan - muinaisuudesta asti tarjolla on ja on ollut sekä järeämpää että viihteellisempää luettavaa.

Aina jää mahdollisuus inttää, puolesta sekä vastaan. Kuinka pitkäksi aikaa kannattaa jäädä junnaamaan, onkin sitten visaisempi kysymys.