6. huhtikuuta 2014

Viimeiset ensimmäisiä

"Sinä olet meille synninkatumuksen esikuvana. Rukoile, että Kristus antaisi meille tämän paaston aikana katumusta..." Jo vajaan viikon kuluttua ortodoksissa kirkoissa lauletaan: "Täytettyämme sieluja hyödyttävän nelikymmenpäiväisen paaston..."

Ensimmäinen veisu yllä on osoitettu Maria Egyptiläiselle (k. 522) paaston viimeisenä sunnuntaina ja toinen veisu saman viikon perjantaina laulettava. Lauantaina onkin jo Lasaruksen lauantai ja sunnuntaina Palmusunnutai. Näitä seuraa suuri viikko, joka huipentuu Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan sunnuntaina.

Kiire tulee. Rukoillaan katumuksen lahjaa vielä paaston aikana ja piakkoin jo todetaan sen loppuneen. Kyseessä ei ole kiusantekeminen ortodoksiselta kirkolta. Ei tässä tehdä pilkkaa ihmisestä tai lällällää-tyylisesti uhitella.

12-vuotias tyttö karkasi kotoa. Ei ennenkuulumatonta, ei menneessä, eikä nykyäänkään. Joku karkaa, toinen viedään ja joku jopa myydään. Lasten, nuorten tyttöjen ja naisten hyväksikäyttö ja orjuuttaminen ei ole mennyttä maailmaa. Seksiteollisuus tai -orjuus ja monet muut riiston muodot vievät monta ihmistä.

Maria
©Pravmir.ru

Maria kaipasi huolenpitoa, välittämistä ja rakkautta. Tätä hän ei kotoa saanut. Epäselväksi on jäänyt kodin kaltoinkohtelun muodot. Ainakin ne saivat Marian lähtemään kotoa teini-ikäisenä. Hänen elämänsä oli sekoitus irstailua ihan omasta halusta ja itsensä myymistä "ilotyttönä".

Marialle tapahtui jotain hänen ollessaan 29-vuotias. Se tapahtui 400-luvun loppupuolella. Yli 15 vuotta elämästään hän oli viettänyt Egyptin Aleksandriassa, aikansa suurkaupungissa. Menoa ja vilskettä oli riittänyt.

Loppukesästä Maria huomasi satamassa lähtöä tekevän laivan. Määränpäänä sillä oli Jerusalem, pyhä kaupunki. Matkustajat koostuivat kirjavasta joukosta. Oli sekoitus viihdettä ja seikkailuja etsiviä, pyhiinvaeltajia ja turisteja. Maria päätti hetken mielijohteesta liittyä matkalaisten joukkoon. Matkan hän maksoi tarjoten "palveluitaan".

Ehkä moni tietää, kuinka elämässä voi tulla hetki, jolloin ei pääse eteenpäin, eikä taaksepäin, sivuillekaan ei pääse. Seinä tuli vastaan, ehkä sanotaan.

Maria yritti astua Pyhän Haudan kirkkoon Jerusalemissa. Joukot kulkivat pyhällä paikalla edestakaisin. Maria ei kuitenkaan kyennyt, ei sitten millään, astumaan kynnyksen yli - monesta yrityksestä huolimatta. "Oli sellainen tungos, että vain vaivoin pääsin kirkon ovelle. Ei se ollut kansa, vaan joku näkymätön voima, joka esteli minua pääsemättä kirkkoon, enkä minä jaksanut voittaa sitä. Nääntyneenä väsymyksestä menin syrjään, pyähdyin kirkon portaille ja painautuen kirkon seinää vasten..."

Syntinen nainen Kristuksen luona
©Pravoslavie.ru

Kauan itkettyään Maria näki Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ikonin kirkon eteisessä. Hän meni itseensä. Hän rukoili.
"Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat."
Maria tunsi häivähdyksen rauhasta. Hän pystyi astumaan kirkkoon. Hän kumarsi Kristuksen ristiä. Hiljaa ja hartaasti, pysähtyen ensikerran elämässään. Hän palasi ulos muuttuneena. Eteisen ikonin edessä hän kuuli äänen sanovan: "Mene Jordanin tuolle puoleen ja löydät rauhan."

Synnintunnustuksen ja ehtoollisen vahvistamana hän siirtyi erämaahan. Loppuelämänsä hän vietti erämaan yksinäisyydessä - 47 vuotta. Vasta 17 vuoden jälkeen kiusaukset, entisen elämän muistot vaimenivat. Yksinäisyys oli Marian osa. Vasta elämänsä loppupuolella hän tapasi erään munkin, joka toi hänelle ehtoollista. Munkki oli kahdenkymmenen päivän matkan päästä tullut. "Sattuma" on väärä sana kohtaamiselle. Maria kertoi munkille koko elämänsä - jättämättä mitään pois. Maria oli löytänyt rauhan sisimpäänsä ja se löytyi yksin Jumalan luona.

Ehtoollisesta osallistuminen

Ortodoksinen kirkko on halunnut kertoa tämän naisen elämästä suuren paaston viimeisenä sunnuntaina. Marian elämästä voi oppia paljon ja se toimii esimerkkinä.

Viimeiset ovat ensimmäisiä ja ensimmäiset viimeisiä. Tuttua monelle. Paljon muitakin tällaisia opetuksia on kristinuskossa, missä "maailman" mitat eivät päde, vaikka niin mielellään moni haluaisi "reseptin" tai "kaavan" armolle ja rakkaudelle.

Kristus kertoi vertauksen palkkalaisista, jotka tulivat viime hetkinä töihin. He saivat saman palkan, kuin jo aamulla töihin tulleet. Rakkautta, armoa ja rauhaa ei jaeta mitalla tai jonkin jumalallisen "työehtosopimuksen" mukaan. Ollaan suoritusten, saavutusten ja ansioitten tuolla puolen.

Mariassa kiteytyy hyvin monta Kristuksen opetusta ja kristinuskon ydinasiaa. Syystäkin häntä muistellaan paaston viimeisenä sunnuntaina - kutsuna, muistutuksena ja lohtuna.

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ikoni

Ortodoksisen pääsiäisyön opetuspuhe kiteyttää asian ikimuistoisesti:
Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion. Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle. Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen: tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa. Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin. Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää. Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon. Niin ensimmäiset kuin toiset, iloitkaa juhlasta...


Blogikirjoitus perustuu paastoluentoon Helsingin ortodoksisen seurakunnassa Kotikirkossa 6.4.2014. Seurakunnan papit alustivat paaston sunnuntai-illoin eri aiheista.