30. syyskuuta 2012

Papilta kysyttyä 21

Itään päin rukoileminen? Galileo Galilei? Dimitrin lauantai?

Itään päin rukoileminen?

Muslimit rukoilevat Mekkaan päin ja juutalaiset kääntyvät Jerusalemin suuntaan. Harva tietää, että kristityn kuuluisi rukoilla itään päin kääntyneenä. Mitä ihmettä, joku saattaa ajatella.

Tämä itään päin rukoileminen on ollut ortodoksisen kirkon perinne alusta asti. Ortodoksipyhäköt rakennetaan yhä tänään itään päin suunnattuiksi. Pieniä poikkeuksia on toki ollut, ja on yhä, kuten esimerkiksi Pyhän Viisauden kirkko Konstantinopolissa, joka rakennettiin Jerusalemin suuntaan. Taustalla saattoi olla keisari Justianiuksen (k. 565) ajatus Jerusalemin temppelin ylittämisestä Hagia Sofian kirkolla. Hänen väitetään huudahtaneen: "Salomon, olen ylittänyt sinut!"

Itä on siis kristittyjen rukoussuunta. Tämä oli itsestäänselvyys ennen ja on yhä tänään, vaikka ei kaikkina aikoina tiedetty asia. Kristittyjen suunta, orientaatio hienosti ilmaistuna, on itään. Itse asiassa latinalainen sana orientaatio tulee itää tarkoittavasta sanasta oriens.


Esimerkkeinä varhaisesta ja vakiintuneesta itään päin kääntymisestä rukouksessa löytyy vaikkapa Origeneksen (k. 254) varhaisesta teoksesta Rukouksesta ja Basileios Suuren (300-luku) Pyhästä Hengestä -kirjoituksesta. Basileios pitää käytäntöä apostoleilta perittynä tapana. Johannes Damaskolainen (k. 749) käsittelee asiaa ihan omana lukunaan Ortodoksisen uskon tarkka esitys -teoksessaan. Kiistatta oli siis kyse vakiintuneesta tavasta, silloin ja vielä tänään.

Itään päin rukoileminen muistuttaa paljonkin islamin ja juutalaisuuden ajatuskulkuja. Kristittyjen orientaatiossa ei ole kyse maantieteellisestä suunnanotosta. Perusteluissa ilmenee selvästi maantieteen ja paikan ylittävän merkityksen idällä. Syyt ovat selkeät. Alla joitakin idälle annetuista perusteluista.
  • Itä on nousevan auringon suunta. Aamunkoiton suunta. Kristusta verrataan Raamatussa ja ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa aurinkoon. Kyse ei tietenkään ole auringon ymmärtämisestä Kristuksena, vaan auringon ja valon olevan vertauksina Valosta.
  • Itä on perinteisesti nähty paratiisin ilmansuuntana. "Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt." (1. Moos. 2:8) Langettuaan ihminen asettui länteen, "paratiisia vastapäätä", kuten Johannes Damaskolainen asian ilmaisee. Johannes kirjoittaa kauniisti "taivaskaipuusta": "Etsien siis vanhaa isänmaata ja siihen katseemme suunnaten kumarramme Jumalaa."
  • Kristus ristiinnaulittiin kasvot länteen päin. Katsellessaan ristiinnaulittua, siis ortodoksikristitty näkee taivaan meille avanneen ja ristinpuu onkin uusi "paratiisin puu". Ajatellaan myös, että Kristuksen taivaaseen astuminen tapahtui itään päin.
  • Kristus on luvannut palata. Puhutaan toisesta tulemisesta. Raamattu puhuu salamasta, joka leimahtaa idästä länteen, kun tämä päivä koittaa. Sitä odottaen kristitty kääntyy itään päin. Odotuksessa hän kääntyy tulevan Kristuksen puoleen.


Galileo Galilei?

Tähtitieteilijä Galileo Galilei (k. 1642) on tieteenhistorian suurhahmoja. Hän yksi keskeinen henkilö kehityksessä geosentrisestä maailmankuvasta heliosentriseen maailmankuvaan, maakeskeisestä aurinkokeskeiseen. Taustalla oli tietenkin myös muita, muun muassa Nikolaus Kopernikus (k. 1543) "kopernikaalisella vallankumouksellaan". Kysymys ei varsinaisesti liity ortodoksiseen kirkkoon. En paljon tiedä tästä kiistasta, jotain toki.

Galilein saama tuomio katoliselta kirkolta on usein nähty tyypillisenä esimerkkinä kristinuskon, ja usein kaiken uskonnon, kielteisestä suhtautumisesta tieteeseen. Käsitys on yleinen, mutta auttamattomasti yksipuolinen. Tapaukseen liitetään jopa paljon suoranaisia valheita, millä tietoisesti vääristellään tapahtumia. Pyrkimys on saada kristinusko, ja erityisesti katolinen kirkko, näyttämään älylliseltä takapajulalta.

Galilein oikeudenkäynti sattui haasteelliseen aikaan katoliselle kirkolle. Vanhastaan se oli suhtautunut Raamattuun luovalla tavalla. Tämä oli perintönä kirkkoisiltä, siis täysin perinteinen tapa. Reformaatio ja sen hajaannus oli kuitenkin todellisuutta ja syynä oli paljolti holtiton Raamatun "tulkinta". Katolinen kirkko oli nyt hyvin varovainen raamatuntulkintojen kanssa. Vaikka Galilei - ihan asiallisesti ja oikein - viittasi kirkkoisiin ja korosti heidän kanssaan, ettei Raamattua voi lukea liian kirjaimellisesti vaikkapa luonnontieteen asioissa, katolinen kirkko ei katsonut asiaa suopeasti. Luonontieteen saralla katolinen kirkko oli liittänyt teologiansa liiankin läheiseen yhteyteen muun muassa aristotelisee maailmankuvaan.

Galilei
©Wikipedia

Galilei oli kylläkin saanut katoliselta kirkolta paljon. Paavi Urbanus VII (k. 1644) oli suuri Galilein ihailija ja tukija. Ylitsevuotavasti tämä älykäs ja hyvin kouluttautunut paavi soi Galeileille lahjoja ja etuja. Riita oli kuitenkin kytemässä. Sekä Urbanus VII että Galilei olivat "suuria persoonia".

Galilein Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä -teos oli tekeillä. Paavi toivoi, että kirjaan kirjattaisiin, että heliosentrinen maailmankuva on vain hypoteesi, jota ei ole todistettu. Asia olikin niin. Jostain kumman syystä Galilei lisäsi tämän näkökannan Simplikios-nimisen hahmon suuhun. Simplikios-nimi muistuttaa yksinkertaiseen viittavaan simppeli-sanaan. Jo vuonna 1633, vuosi kirjan julkaisemisen jälkeen Galilei joutui oikeudenkäyntiin. Syytöksenä oli harhaoppisuus.

Oikeudenkäynti on jo tarina itsessään. Galilein Se liikkuu sittenkin -lausahdus on todennäköisesti keksitty. Galilein esittämää heliosentristä maailmankuvaa ei kyetty (silloin) todistamaan. Hieman huvittavaa on, että oikeudenkäynnissä se oli katolinen kirkko joka kaipasi todisteita ja sen sijaan tiedemies Galilei vaati sokeaa uskomista väitteeseensä. Tuomio tuli, mutta rangaistuksesta on vaikea puhua, sillä Galilei vietti loppuelämänsä huvilalla.

Galilein oikeudenkäynti ja tuomio on hieman surullinen. Se ei kuitenkaan ole joku "tyyppiesimerkki" kristinuskon suhteesta tieteeseen. Asia ei ole niin mustavalkoinen.  Tapausta käytetään usein suoranaiseen propagandaan. Joskus Galilei on jonkinlainen väittelyn ässäkortti, kun halutaan "todistaa" uskon ja tieteen yhteensopimattomuutta. Itse toivoisin tapausta vääristeleviltä hieman älyllistä rehellisyyttä, kun he sen ja tieteen nimeen usein niin suurisuisesti vannovat.


Dimtrin lauantai?

Kyseessä on yksi vainajien muistelupäivistä. Näitä yleisiä vainajien muistelupäiviä on useita vuoden aikana.

Yleiset vainajien muistelupäivät ovat usein lauantaina ja siksi myös sielujen lauantai on niille annettu nimi. Poikkeuksen muodostaa Tuomaan tiistai, joka tunnetaan nimellä Radonitsa. Dimitrin lauantai juontaa juurensa siitä, että sitä vietetään lauantaina ennen Demetrios Tessalonikalaisen (k. 306) juhlaa, joka on lokauun 26. päivänä. Tarkemmin ottaen päivä liittyy 1300-luvun Kulikovon taisteluun ja Dimitri Donskoin (k. 1389) nimeen. Tuona lauantaina alettiin muistella taistelussa kaatuneita ja myöhemmin myös kaikkia muita edesmenneitä.

Demetrios

Kirkoissa toimitetaan vainajien muistopalveluksia ja heitä muistellaan jumalanpalveluksissa. Tätä varten voi jättää muistelulapun tai -kirjasen papille muistelua varten.


Papilta kysytään kaikenlaista. Olen yrittänyt vastata kysymyksiin kykyjeni mukaan. Muita Papilta kysyttyä -blogikirjoituksia täällä.