21. heinäkuuta 2012

Papilta kysyttyä 13

Miten käyttäytyä suitsutuksen aikana?

Ortodoksisssa jumalanpalveluksissa suitsutetaan. Kirkkokansa tulee kosketuksiin suitsutuksen kanssa erityisesti silloin kun tapahtuu "suuri suitsutus".

Suitsutusastioita
"Suuressa suitsutuksessa" on kyse koko pyhäkön suitsutuksesta. Suitsutus alkaa alttarissa ja jatkuu koko pyhäkössä. Myös kirkkokansan puoleen suitsutetaan. Suitsuttavalle papille tai diakonille annetaan tilaa, useimmiten siirrytään keskemmälle kirkkosalia, että hän voi suitsuttaa ikonit seinillä. Näin ei toki aina tapahdu. Eri seurakunnilla ja jumalanpalvelusyhteisöillä on omat tapansa. Paljon selittyy pyhäkön koolla ja sisustuksella. Pienessä tsasounassa ei varmaankaan aina ole syytä liikkua suitsutuksen edestä, vaan kumartaen olla paikallaan. Riippumatta miten toimitaan suitsutuksen aikana, kumarretaan kohti suitsutusta vastaanotettaessa, ristinmerkkiä ei tehdä.

Maksim Kozlov
Laajalle levinnyt tapa on seurata suitsuttavaa pappia tai diakonia kääntyen tämän puoleen, kääntyen täyden kierroksen. Tämä ei ole oikein suositeltavaa. Kyseessä on hieman erikoinen "hurskauden" muoto, peräti hassu. Jumalanpalveluksissa päähuomion pitäisi aina olla kohti alttaria - "rukoussuuntaan". Moskovan valtiollisen yliopiston kirkon pappi Maksim Kozlov (s. 1962) onkin sanonut, hieman huumorilla, ettei tarvitse pyöriä 360-astetta suitsuttavan papin tai diakonin perässä.

Se on myös täysin sopimatonta, että jäädään istumaan ja ei edes nousta, kun suitsuttava tulee kohdalle. Kyse on ihan perustavoista. Asia erikseen ovat esimerksiksi hyvin sairaat, jotka eivät edes pääse seisomaan.


Kaunokirjallisuus?

Ehkä hieman hassu kysymys, monen mielestä. Hyvä silti, monestakin syystä. Pari huomiota.

Usko on mullistava asia. Jo sana kääntymys pitää sisällään ajatuksen "selän kääntämisestä" monelle asialle elämässä. Tien alussa moni - ehkä liiankin jyrkästi - tekee pesäeron menneeseen. Joskus kaikki "maailmallinen" jätetään sikseen. Ehkä tällainen on osa hengellistä tietä kaikilla. Se voi jopa olla tarpeellinen.

Sofroni Saharov
Esimerkiksi arkkimandriitta Sofroni Saharov (k. 1993) kielsi itseltään oman taiteellisen puolensa pitkiä aikoja. Musikaalisesti lahjakas metropoliitta Ilarion Alfejev (s. 1966) jätti klassisen musiikin vuosiksi. Teinipoikana Ilarion oli valinnan edessä, joko kirkko tai musiikki. Neuvostoliitossa hän ei olisi edes voinut valita molempia. Sekä Sofroni että Ilarion tekivät aikanaan paluun taiteen ja musiikin luokse. Muitakin esimerkkejä on.

Itse pidän paljon yhden Moskovan hengellisen akatemian professorin lausahduksesta opiskelija-munkeille: "Onnittelen teitä enkelielämästä, toivottavasti ette menetä ihmisyyttänne." Professorin sanat sopivat myös muille muistutukseksi.

Eräästä luostarista kerrotaan, että moni nunnakokelas luuli itsestään hyvin suuria tullessaan luostariin. Luostarinjohtaja antoi heille käteen Valitut palat -lehden. Klassinen kirjoitus koskien maallisen ja ei-kristillisen kirjallisuuden lukemisesta on Basileios Suuren (300-luku) Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä -kirjoitus. Muutakin voi lukea, mutta Basileios vertaa kristittyä mehiläiseen.

Basileios Suuri
"Ne eivät samalla tavoin mene kaikkiin kukkiin eivätkä niitäkään, joihin lentävät, yritä ottaa kokonaisuudessaan mukaansa, vaan vievät niistä vain sellaista, mikä soveltuu niiden työhön; muun ne jättävät ja poistuvat. Ja mekin, mikäli olemme järkeviä, keräämme ... sen, mikä on meille sopivaa ja pitää yhtä totuuden kanssa, ja muun yli hyppäämme. Ruusuja poimiessamme taivutamme piikit syrjään..."
"Meidän ei tule ilman muuta omaksua kaikkea, vaan vain se, mikä on meille hyödyksi. Häpeällistä on, että elintarvikkeista kyllä erottelemme vahingolliset ainekset, mutta emme kiinnitä mitään huomiota opetuksiin, joilla ravitsemme sieluamme, vaan kuin tulvavirta lakaisemme mukaan kaiken, mikä eteemme heitetään."

Kyse on siis arvostelukyvystä. Asiaa voi ehkä verrata arvioon, jonka jokainen vastuullinen vanhempi tekee lapsilleen koskien lukemista, katsomista ja kuuntelemista. Kaikki ei sovi lapselle. Väittäisin, ettei kaikki sovi aikuisellekaan. Ei täysi-ikäisyys tai aikuisuus tarkoita, että olisi syytä jättää arvostelukykynsä taaksen ja "ruokkia" itseään kaikella "mitä eteemme heitetään".


Pyhät hallitsijat?

Pyhien joukko on moninainen. Miehiä, naisia, rikkaita, köyhiä, lapsia ja vanhoja. Pyhien joukko on yhtä rikas, kuin elämä. Yksi joukko pyhissä ihmetyttää monia - pyhät hallitsijat.

Olga Venäläinen
Moni hallitsija on julistettu pyhäksi perusteluna "apostolienvertaisuus". Monilla hallitsijoilla on ollut käänteentekevä merkitys ortodoksisen uskon leviämisessä. Mieleen tulee vaikkapa Konstantinos Suuri  ja hänen äitinsä Helena (300-luku), Olga Venäläinen (900-luku) ja Vladimir Kiovalainen (900-luku).

Monella hallitsijalla on verta käsissään. Lintulan luostarin nunna Kristoduli onkin kirjoittanut: "Saattoi olla, että heidän henkilökohtaisessa vaelluksessaan oli paljonkin puutteita, ainakin ennen kuin he tulivat kosketuksiin kristinuskon kanssa. Heidän palveluksensa kirkolle olivat kuitenkin niin suuria, että heidät on niiden tähden julistettu pyhäksi."

Pyhistä tulee helposti mieleen vain kaikkein "ihailtavimmat". Esimerkiksi Serafim Sarovilainen (k. 1833), Maria Pariisilainen (k. 1945) tai Siluan Athosvuorelainen (k. 1938). Toisille tulee ehkä mieleen ihailtavat Fransiskus Assisilainen (k. 1226) tai Kalkutan äiti Teresa (k. 1997). Olisi kuitenkin syytä huomioida, että pyhien joukko on paljon monimuotoisempi.

Tietenkään ortodoksinen kirkko ei pidä murhaamista ja valtakamppailua pyhyytenä. On oltava tarkkana siitä miksi ortodoksinen kirkko pitää esimerkiksi Olga Venäläistä pyhänä. Syy on hänen apostolienvertainen palveluksensa ortodoksiselle uskolle. Hän hylkäsi pakanuuden ja tuli krisityksi. Hän tavallaan auttoi kristinuskon leviämistä. Lopulta hänen pojanpoikansa Vladimir Kiovalainen toi lopullisesti kristinuskon Venäjälle. Olgaa ylistetäänkin usein Kristuksen "pikkusormena" - hänellä oli sormensa pelissä siinä pitkässä muutoksessa pakanuudesta kristinuskoon.

Aleksanteri Nevski
Henkilökohtaisena huomiona. Itse olen yrittänyt "vaikeiden" pyhien kohdalla peilata omia ennakkoluulojani. Liian usein mielikuva pyhästä on liiankin "herttainen". Tutustuminen vaikkapa Aleksanteri Nevskin (1200-luku) elämään antaa ajattelemista. Pyhyyden näkeminen ei ole aina helppoa, elämässäkin on helppoa nähdä toisissa ihmisissä nurja puoli.

Paljastavaa on myös tutustua hyvinkin pyhään elämään yltäneisiin pyhiin - vaikkapa Serafim Sarovilaiseen. Monesti tällöin ihminen on epäluuloinen ja etsimällä etsii säröjä. Voisi sanoa, että sekä "hyvät" että "pahat" pyhät ovat paljastavia ja kertovat meistä itsestämme yllättävän paljon. Me peilaamme itseämme heissä.



Papilta kysytään kaikenlaista. Olen yrittänyt vastata kysymyksiin kykyjeni mukaan. Muita Papilta kysyttyä -blogikirjoituksia alla:
  • Papilta kysyttyä - Onko papin työ kiva? Mitä tarkoittaa XB? Naispappeja? Ehtoollispaasto?
  • Papilta kysyttyä 2 - Miksi ikoneita suudellaan? Eikö lapsen pitäisi itse päättää? En enää käy jumalanpalveluksissa, koska pappi oli ilkeä? Voiko ei-ortodoksi osallistua jälkiviinistä ja -leivästä?
  • Papilta kysyttyä 3 - Onko yhteinen ehtoollislusikka terveysvaara? Miksi jumalanpalvelukset ovat niin pitkiä? Ortodoksinen kirkkoon liittyminen?
  • Papilta kysyttyä 4 - Eutanasia? Ateistin osallistuminen jumalanpalvelukseen? Keskustellaanko ortodoksisesta opista?
  • Papilta kysyttyä 5 -Lapset jumalanpalveluksissa? Muistelulappujen ja -kirjan täyttö? Pukeutumumisesta jumalanpalveluksiin?
  • Papilta kysyttyä 6 - Miksi jumalanpalveluksissa rukoillaan? Avoin arkku? Miksi ortodoksit palvovat ikoneita?
  • Papilta kysyttyä 7 - Miksi ristissä on poikkipuu? Epäilys? Mielialalääkkeet?
  • Papilta kysyttyä 8 - Luterilainen ortodoksisella ehtoollisella? Suosikkikirjasi?
  • Papilta kysyttyä 9 - Ateismi muodikasta? Miten ihmisarvo määritellään?
  • Papilta kysyttyä 10 - Uskonto ja sota? Paljonko ortodokseja on? Aukkojen Jumala?
  • Papilta kysyttyä 11 - Miten suudella ikonia? Ortodoksinen loisteliaisuus? Nainen alttarissa? Kännykkä jumalanpalveluksessa?
  • Papilta kysyttyä 12 - Ristinmerkki? Miksi jumalanpalveluksissa rukoillaan ainoastaan ortodoksien puolesta? Kirkollisvero?
  • Papilta kysyttyä 14 - Uskonnonopetus? Onko luterilainen kristitty? Pitääkö käydä jumalanpalveluksissa? 
  • Papilta kysyttyä 15 - Peitteen heiluttaminen liturgiassa? Onko Jumala mies vai nainen? Onko vastasyntynyt lapsi syntinen?
  • Papilta kysyttyä 16 - Naimisiin? Ortodoksipappi ja politiikka? Jälkiviini? Tolstoi ja ortodoksinen kirkko? Jumalanpelko?
  • Papilta kysyttyä 17 - Maailmantalous? Ortodoksikummi? Jooga? Ortodoksinen kirkko ja alkukirkko?
  • Papailta kysyttyä 18 - Kasteen käytännön järjestelyt? Abortti?
  • Papilta kysyttyä 19 - Miksi kirkossamme pitää seistä? Kuka sanat keksi? Uskotko, että Jumala loi ihmiset ja muut tyypit? Kuolemanrangaistus? Pussy Riot?
  • Papilta kysyttyä 20 - Kadotus? Ehtoollinen ja synnintunnustus?