6. heinäkuuta 2012

Papilta kysyttyä 10

Uskonto ja sota? Paljonko ortodokseja on? Aukkojen Jumala?


Uskonto ja sota?

Ihminen sotii monista syistä. Heti tulee mieleen valta ja raha. Jo "luolaihminen" ottaessa kepin kouraansa työkaluksi tajusi nopeasti, että sillä saa kaverinkin hengiltä.

Uskonnon nimissä saatetaan sotia ja niin on myös tehty. Uskonto on osa ihmiskunnan historiaa ja tällä tavoin sekä hyvässä että pahassa mukana kaikessa.

Monet ateistit ovat kylläkin innokkaita syyttämään uskontoa lähes kaikesta. Yksi jo liiallisuuksiin menevä uusateisti alaotsikoi kirjansa näin: "Kuinka uskonto myrkyttää kaiken." Ihan kaikenko? Itse suosittelisin käyttämään harkintaa ja olemaan kriittinen näiden "heittojen" edessä. Elämän ilmiöiden taustalla ovat hyvinkin monisäikeiset syyt.


Mitä tulee uskonnon väkivaltaisuuteen, on hyvä lukea yhdysvaltalaisen ortodoksiteologin David Bentley Hartin (s. 1965) osuvat sanat:
"Totuus on, että ihmiset tappavat (miehet ja myös naiset, vaikkakin heillä ollut mahdollisuuksia vähemmän). Eräät tappavat koska heidän uskonsa niin kehottaa, toiset tappavat vaikka heidän uskonsa nimenomaan kieltää tappamisen, ja jotkut tappavat koska heillä ei ole uskoa ja kaikki on heidän mielestään sallittua. Polyteistit, monoteistit ja ateistit tappavat - viimeiset ovat erityisen murhaavia, jos 1900-lukua tarkastelee. Ihmiset tappavat jumalansa tai Jumalan nimessä tai koska ei ole Jumalaa ja ihmiskunnan kohtaloa on johdettava suurella tahdonvoimalla. Ihminen tappaa yleistotuuksien nimissä ja heimokuuluvuuden vuoksi. Ihminen tappaa uskon, veren ja maan, valtakunnan, kansakunnan suuruuden, 'sosialistinen utopian', kapitalismin ja 'demokratisoinnin' vuoksi. Ihminen tulee aina etsimään jumalia, joiden nimissä hän voi tehdä suuria tekoja tai käsittämättömiä julmuuksia. Tämä silloinkin, kun jumalat eivät ole jumalia, vaan 'heimokuntia' tai 'geneettinen imperatiivi', 'yhteiskunnalliset ihanteet', 'ihmiskohtalo' tai 'liberaali demokratia'. Toisaalta ihmiset tappavat rahasta, maasta, rakkaudesta, ylpeydestä, vihasta, kateudesta tai kunnianhimosta. Ihminen tappaa vakaumuksesta tai vakaumuksen puutteesta..."
Usean uskonnon perusopetuksiin kuuluu rauha ja siihen pyrkiminen. Useat uskontojen johtajat ovat korostaneet, että sota uskonnon vuoksi on sotaa uskontoa vastaan. Ikävä kyllä liian monesti uskontojen johtajat ovat olleet hiljaa ja kantavat vastuun konflikteista. Toisaalta silloin kun he ovat puhuneet, on liian moni jättänyt heidän sanansa kuulematta.

Ortodoksikristityn tulee pyrkiä edistämään rauhaa ja muistamaan, että itse Kristus kehotti kääntämään toisen posken.


Paljonko ortodokseja on?

Ortodoksinen kirkko on maailman toiseksi suurin kristillinen kirkko. Ortodoksisella kirkolla on noin 276 miljoonaa jäsentä. Suurin kristillinen kirkko maailmassa on katolinen kirkko yli miljardilla jäsenellään.

Suomessa ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 1,1 prosenttia väestöstä. Kyse on noin 60 000 jäsenestä. Suurin kristillinen kirkko Suomessa on evankelisluterilainen kirkko. Suomessa usein hämärtyy se tosiasia, että luterilainen kirkko on maailmanlaajuisesti hyvinkin pieni kirkko. Maailmanlaajuisesti siihen kuuluu vain noin 70 miljoonaa jäsentä. Moni kysyttäessä kuitenkin väittää luterilaisen olevan suurin. Luterilaisuuden enemmistöasema Suomessa hämärtää monen käsitystä maailmanlaajuisesta tilanteesta.

Serbian patriarkan hautajaisista

Jäsenmäärä ei toki ole joku paremmuusasteikko. Itse Kristus puhui kuinka kaksi tai kolme riittää. On kuitenkin hyvä muistaa tosiasiat maailmanlaajuisesti. Huono tietämys tämän suhteen kertoo yleisestä tietämyksen tasosta koskien uskontoa. Perusasiat ovat usein aika huonosti tiedossa.

Hyvää uskontotilastoa saa Suomen ekumeenisen neuvoston sivustolta täällä.


Aukkojen Jumala?

En ole uskonnonfilosofi. En varmaankaan osaa vastata kovinkaan hyvin tähän kysymykseen. Jotain ajatuksia toki voin esittää.

Ymmärtääkseni "aukkojen Jumala" on käsite, millä on puolustettu uskoa. Suunnilleen osoitettu paikka Jumalalle ihmistiedon rajojen ulkopuolella. Ahtaaksi varmaan käy, kun ihmistieto kasvaa. Väittäisin, että käsite ei ole kovin menestyksellinen. Se myös perustuu aika ihmeelliseen käsitykseen Jumalasta, jotenkin osana luomakuntaa.

Asia on toki mielenkiintoinen, jos haluaa käydä filosofisteologisia keskusteluita, mutta olisi hyvä muistaa, ettei usko nojaa jumalakäsitteeseen. Moni kirkkoisä varoitti jo aikanaan tarttumasta liikaa käsitteisiin. Ne voivat jopa muuttua epäjumaliksi ja ihminen rakastua omaan itsensä luomaan käsitejumalaansa, käsitteet ovat "samalla tavalla rakkaita kuin äidille lapsi, hänen kohtunsa hedelmä".

Asia on hieman hankala lyhyesti selittää. Kyse on pitkälti siitä, että Jumalaa voi yrittää kuvata filosofisin käsittein, mutta ongelmaksi käsitteet muuttuvat jos ne itse muuttuvat liian rakkaiksi. Ihmissanoja ne kuitenkin vain ovat. Uskon Jumalaan, en käsitteisiin. Ihmisylpeys haluaisi sulkea Jumalan käsitteiden vangiksi. Murtuminen vaati uskoa, nöyryyttä ja rukousta.

Sofroni
©Pemptousia.com

Venäläinen ortodoksimunkki Sofroni Saharov (k. 1993) kirjoitti itsekriittisesti aikanaan näin:
"Rationaalisesti suuntautunut, järkeen tukeutuva teologi rakentaa järjestelmännsä samaan tapaan kuin arkkitehti rakentaa palatsin tai temppelin. Hän käyttää rakennusaineina kokemukseen perustuvia seikkoja ja hämäriä filosofisia käsitteitä, ja häntä kiinnostaa enemmän ajatusrakennelmansa upeus ja looginen, harmooninen kokonaisuus kuin se, vastaako luomus totuutta..."
Toinen näkökulma. Aukkojumala-pakoreitin sijaan voisi vaikkapa kokeilla iloita ihmistiedon määrästä. Oma kokemukseni kirkkoisistä esimerkiksi ei ole se, että he työnsivät pelokkaasti Jumalan ihmistiedon aukkoihin, vaan ihmettelivät kaiken jo silloin tiedetyn viisautta. He olisivat luultavasti innoissaan ihmistiedon määrästä nykypäivänä, eikä näkisi sitä uhkana.

On hyvä muistaa, että suurin ihme ei ole ihmistieto itsessään, vaan että todellisuus on "luettavissa". Siinä on järkensä, "matematiikkansa" voisi vaikka sanoa. Osaamme lukea todellisuutta, koska siinä on Luojan kirjoitusta. Todellisuus puhuu meille, vaikkakin joskus se vain kuiskaa tai käyttää vaikeaa murretta.

Itse Albert Einstein (k. 1955) väitetään sanoneen: "Ihmeellinen seikka ei ole se, että tiedämme jotain maailmasta, vaan että se on tiedettävissä."


Papilta kysyttyä -sivulla kootusti kaikki Papilta kysyttyä -kirjoitukset. Sivulla löytyy ohjeet kysymysten lähettämistä varten. Toivottavasti etsimäsi kysymys ja vastaus löytyy.